Camilla on koulutukseltaan kestävän kehityksen maisteri, erikoisalanaan ilmastolaskenta. Viiden vuoden kokemuksella energiaseurannasta hän auttaa kiinteistönomistajia kaikkialla Pohjoismaissa muuttamaan energiadatan luvuiksi, jotka voi jäljittää ja joita voi puolustaa. Hän työskentelee sekä EG Mestron että EG EnerKeyn parissa ja jäsentää, tarkastaa ja seuraa energiadataa kaikenkokoisille kiinteistösalkuille.
Kiinteistöyhtiöt keräävät energiadataa enemmän kuin koskaan. EG Softwaren kestävyys- ja energiakonsultti Camilla Lindbergin kokemuksen mukaan vain harvassa yhtiössä on kuitenkin henkilö, jonka tehtävänä on tarkistaa datan laatu ja analysoida sen kertomaa. Hän kertoo, mitä tapahtuu, kun kukaan ei tee sitä – ja miten yhtiö, jolla on rakennuksia eri puolilla Eurooppaa, antaa nyt asiantuntijan käydä lukunsa läpi joka vuosineljännes.
Kuvittele tilanne: kiinteistökonsernilla on rakennuksia toistakymmenessä maassa, ja kestävyysjohtajan raportti on pian jätettävä. Tilintarkastaja esittää yksinkertaisen kysymyksen: mistä tämä sähkönkulutusluku on peräisin? Vastaus on jossain – sähköpostissa, toisesta maasta tulleessa taulukossa tai laskussa, jonka joku näppäili käsin järjestelmään viime keväänä.
Juuri tämän tilanteen Camilla kohtaa työssään kiinteistöyhtiöiden kanssa useimmin. Data on olemassa. Puuttuu kuitenkin henkilö, joka tarkistaa sen säännöllisesti ja tietää, mitä luvut tarkoittavat.
Tiimeissä, joiden kanssa Camilla työskentelee, luvut kokoaa yleensä käsin yksi henkilö konsernitasolla. Konserni, jonka kanssa hän nyt työskentelee, on tehnyt paljon oikein, mutta törmää silti samaan esteeseen.
Kaikki alkoi yhdestä maasta: paikallinen divisioona käytti EG Mestroa vuokralaiskohtaisen energiankulutuksen kuukausittaiseen seurantaan edelleenlaskutusta varten. Kun konserniin tuli uusi kestävyysjohtaja, kävi selväksi, että sama datankeruu oli juuri sitä, mitä konserni tarvitsi kestävyysraportointiinsa. Niinpä EG ryhtyi viemään loputkin salkusta EG Mestroon, divisioona kerrallaan.
Energiadata oli nyt yhdessä paikassa. Raportointi ei vielä ollut. Luvut piti yhä kerätä, tarkistaa ja koota yhteen käsin.
Siinä oli paljon sähköpostittelua ja lukujen kopiointia eri Excel-tiedostoihin. Lähetä lasku. Mistä se on peräisin? Okei, laitetaan se sisään.
Asiakas esitti EG:lle kysymyksen: voisiko EG Mestro tehdä muutakin kuin kerätä dataa – voisiko se tukea myös raportointia? Kyllä voisi, mutta moneen maahan hajautuneen salkun saaminen kuntoon vie aikaa. Tässä kohtaa Camilla tuli mukaan ohjaamaan asiakasta käyttöönotossa, divisioona kerrallaan.
Kiinteistöjen analysointi edellyttää ensin vertailukelpoista dataa yli maarajojen. Ja juuri tässä määritelmät saattavat tulla vastaan.
Pinta-ala on selkein esimerkki. Yhdessä maassa parvekkeet lasketaan pinta-alaan, toisessa ei. Jotkin maat mittaavat julkisivun ulkopinnasta, toiset sisäpinnasta. Jos vertaat rakennuksia tietämättä tätä, vertaat lukuja, jotka eivät tarkoita samaa asiaa.
Mittarien nimet olivat paikallisilla kielillä. Osa datasta tuli tunneittain rakennusautomaatiojärjestelmistä, osa käsin näppäillyistä laskuista. Ilmastoraportointi tuo mukaan vielä yhden ulottuvuuden: konsernin on erotettava toisistaan energia, jota se itse hallinnoi, ja energia, jota vuokralaiset hallinnoivat, sillä se ratkaisee, mitkä päästöt raportoidaan omina.
Ennen kuin säännöllinen seuranta voi alkaa, rakenteesta on sovittava ja se on kirjattava ylös – divisioona kerrallaan.
Camilla aloitti loppukesästä työpajalla konsernin kestävyystiimin kanssa. Nyt hän käy divisioonat läpi yksi kerrallaan. Yhdessä päätetään:
mitkä mittarit ovat raportointia varten (laskudataa, jonka tilintarkastaja voi tarkistaa) ja mitkä jatkuvaa seurantaa varten (tuntidataa)
mitä koko salkussa pitää pystyä vertailemaan – tämä ratkaisi koko rakenteen. Millä tasolla mitataan: rakennuksittain, kiinteistöittäin, alueittain vai kiinteistöryhmiä keskenään vertaillen?
mitkä päästökertoimet pätevät kussakin maassa ja mistä ne ovat peräisin
kuka päivittää minkäkin tiedoston ja milloin.
Jokainen divisioona saa oman dokumentaationsa, ja mittarien nimet käännetään englanniksi, jotta jokainen järjestelmään kirjautuva ymmärtää, mitä katsoo. Tavoitteena on, että kaikki divisioonat ovat raportointivalmiita vuoden loppuun mennessä.
Konserni sanoi minulle jo alussa, että juuri rakenne heiltä oli puuttunut. Yksi tiedosto, yksi vastuuhenkilö ja selkeä päivämäärä, jolloin tiedosto päivitetään. Se kuulostaa yksinkertaiselta, mutta juuri se tekee datasta kestävää.
Kuvassa: ulkoistetun energianhallinnan vaihe 1/2, Sustainability and Energy Management as a Service
Kun rakenne on paikallaan, se pysyy kunnossa vain säännöllisillä tarkistuksilla. Mittari voi lakata lähettämästä dataa kenenkään huomaamatta. Rakennuksen sähkönkulutus voi hiipiä ylöspäin kuukausia, ennen kuin kukaan huomaa.
Siksi konsernin tilaukseen kuuluu tammikuusta alkaen neljännesvuosittainen energiapalaveri jokaisen divisioonan kanssa. Ennen jokaista palaveria Camilla käy divisioonan datan läpi EG Mestrossa. Osa tarkistuksesta on automaattista: EG Mestro merkitsee datan poikkeamat, kuten mittarin, joka on lakannut raportoimasta, tai kulutuksen, joka hyppää yhtäkkiä ylös. Tekoäly on hyvä löytämään tällaisia poikkeamia. Sen tulkitseminen, mitä ne tarkoittavat, vaatii yhä ihmisen, joka tuntee rakennukset. Onko sähkönkulutus noussut siksi, että uusi vuokralainen muutti sisään – vai siksi, että ilmanvaihtokone käy läpi yön? Lasketaanko parvekkeet tässä maassa pinta-alaan? Vastaukset tulevat ihmisiltä, ja juuri niihin Camilla käyttää palaveriajan.
Palaverissa käydään läpi, mikä on muuttunut. Tämän rakennuksen sähkönkulutus on noussut – mistä se voi johtua? Nämä hälytykset vaativat huomiota. Nämä manuaaliset lukemat puuttuvat.
Heidän ei tarvitse kirjautua järjestelmään ja tarkistaa kaikkea itse. Minä teen sen, ja sitten kerron, mitä heidän salkkunsa energiankulutuksessa on tapahtunut ja mitä suosittelen tekemään seuraavaksi.
Kuvassa: ulkoistetun energianhallinnan vaihe 2/2: seuranta neljännesvuosittain (tai muulla ennalta sovitulla rytmillä) osana Sustainability and Energy Management as a Service -palvelua
Seurannan väliin jättämisen hinta paljastuu sinä päivänä, kun joku kysyy, mistä luku on peräisin.
Vihreitä lainoja tarjoavat pankit haluavat yleensä nähdä, mistä energiadata tulee. Rakennusten ympäristösertifioinnit, kuten BREEAM (Building Research Establishment Environmental Assessment Method) ja LEED (Leadership in Energy and Environmental Design), edellyttävät samaa jäsenneltyä dataa. Konserni näkee työn myös valmistautumisena tulevaan sertifiointiin.
Hiljaisempia kustannuksia ovat saamatta jääneet säästöt ja raportti, joka on yhden ihmisen sähköpostin varassa.
Raportointisäännöt muuttuvat jatkuvasti, ja osaa EU-vaatimuksista on kevennetty. Tilintarkastajien, pankkien ja sijoittajien kysymykset eivät katoa.
Alussa se vaatii aikaa, sen jälkeen kiinteän rytmin.
Yli kymmenen divisioonan konsernille käyttöönotto on iso hanke. Pienemmät salkut selviävät paljon vähemmällä: joillekin riittää muutama työpaja sen varmistamiseksi, että kaikki on kunnossa, ja sen jälkeen palaveri neljännesvuosittain tai kahdesti vuodessa.
Jos teillä on jo energiapäällikkö, joka käyttää energianhallintajärjestelmää viikoittain, et luultavasti tarvitse tätä. Palvelu on tarkoitettu salkuille, joissa kenelläkään ei ole siihen aikaa – tai joissa kaikki tieto järjestelmästä on yhden ihmisen varassa.
Palaa alun kysymykseen: mistä tämä sähkönkulutusluku on peräisin?
Valitse salkustasi yksi rakennus ja jäljitä viime vuosineljänneksen luku lähteeseensä. Onko se lasku vai mittarilukema? Kuka sen syötti, ja löytäisikö kollega sen kysymättä? Jos siihen menee enemmän kuin muutama minuutti, tilanne on todennäköisesti sama koko salkussa.
Luku, jonka voi jäljittää, on arvokkaampi kuin täydellinen summa, jota kukaan ei osaa selittää.
Ennen jokaista palaveria EG:n energiakonsultti käy datasi läpi EG Mestrossa tai EG EnerKeyssä. Palaverissa saat havainnot ja selkeät suositukset seuraavista askelista.
Mitä se on: Säännöllisiä palavereja, joissa EG:n energiakonsultti käy läpi datasi EG Mestrossa tai EG EnerKeyssä muuttaa sen selkeiksi tuloksiksi ja ehdotuksiksi seuraaviksi askeliksi.
Miten se toimii: Aluksi kartoitetaan tilanne ja rakenne eli määritellään tarpeet ja tavoiteltu lopputulos. Kun ne on sovittu, palaverit pidetään neljännesvuosittain tai muulla sovitulla rytmillä. Ennen jokaista palaveria konsultti kokoaa ja analysoi datasi. Palaverissa käydään läpi kulutus, salkun kehitys ja suositukset. Palaverien välinen tuki pitää energiatyön liikkeessä.
Mihin se perustuu: Plan–Do–Check–Act-sykliin, jota käytetään kansainvälisessä energianhallinnan standardissa ISO 50001. Sertifiointia ei vaadita.
Kenelle se on: Kiinteistönomistajille ja organisaatioille, jotka haluavat säännöllistä seurantaa ulkopuoliselta energiakonsultilta.
Toimii seuraavien kanssa:
EG Mestro: Perusmoduuli, Talous ja kustannusten hallinta, Kestävyys ja Ympäristö sekä Energia-analytiikka.
EG EnerKey: Efficient ja Forerunner.
Miten se myydään: Vuositilauksena, joka jatkuu, kunnes irtisanot sen. Palaverikohtainen tuntimäärä mitoitetaan salkun koon ja monimutkaisuuden mukaan.
Camilla on koulutukseltaan kestävän kehityksen maisteri, erikoisalanaan ilmastolaskenta. Viiden vuoden kokemuksella energiaseurannasta hän auttaa kiinteistönomistajia kaikkialla Pohjoismaissa muuttamaan energiadatan luvuiksi, jotka voi jäljittää ja joita voi puolustaa. Hän työskentelee sekä EG Mestron että EG EnerKeyn parissa ja jäsentää, tarkastaa ja seuraa energiadataa kaikenkokoisille kiinteistösalkuille.